sunnuntai 15. lokakuuta 2017
Syksyisen kaunis kansallispuistomme
Eilen oli taas pitkästä aikaa poutainen päivä, joten päätimme lähteä pienelle retkelle Repovedelle. Kaipasinkin jo taas metsän rauhaa ja hiljaisuutta. Järkytys oli kuitenkin melkoinen, kun saavuimme parkkipaikalle: siellä oli jo varmasti melkein sata autoa! Koskaan en ole nähnyt niin paljon porukkaa siellä yhtä aikaa. Se siitä rauhasta sitten, ajattelin. Vaikka hienoahan se on, että ihmiset olivat lähteneet lauantaipäivänä sankoin joukoin metsään! Onneksi osa oli ilmeisesti lähtenyt vähän pidemmälle lenkille, sillä ihan niin paljon muita liikkujia emme nähneet, kuin autojen määrä oli antanut olettaa – ja omaa rauhaakin oli aina silloin tällöin.
lauantai 14. lokakuuta 2017
Ihanan helppo isoäidin kolmiohuivi
On se vaan hienoa, kun saa jonkun projektin valmiiksi! Tykkään tehdä käsitöitä, mutta olen aivan älyttömän hidas, ja isommat työt tuppaavat jäämään kesken... Niin, koko on suhteellista. Miulle tuo kolmiohuivi oli jo sellainen isompi projekti, kun joku virkkailisi sen ohimennen illassa tai parissa. No, onneksi tässäkään harrastuksessa ei ole kyse kilpailusta!
Haeskelin jokin aika sitten helppoa kolmiohuivin ohjetta, ja törmäsin tähän isoäidinneliöstä inspiraationsa saaneeseen huiviin Kaikki se muu -blogissa. Hyvät ohjeet löytyvät sieltä, joten en ala niitä tähän kopioimaan. Jos osaat tehdä ketjusilmukoita ja pylväitä, niin niillä pärjäilee tässä huivissa hyvin. Jotta sain yläreunasta vähän siistimmän, virkkasin sen täyteen vielä kiinteitä silmukoita.
Haeskelin jokin aika sitten helppoa kolmiohuivin ohjetta, ja törmäsin tähän isoäidinneliöstä inspiraationsa saaneeseen huiviin Kaikki se muu -blogissa. Hyvät ohjeet löytyvät sieltä, joten en ala niitä tähän kopioimaan. Jos osaat tehdä ketjusilmukoita ja pylväitä, niin niillä pärjäilee tässä huivissa hyvin. Jotta sain yläreunasta vähän siistimmän, virkkasin sen täyteen vielä kiinteitä silmukoita.
En tiedä mikä siinä on, mutta liukuvärjätyt langat vetävät miuta puoleensa kuin magneetit. Tämä lanka on Novitan uutuus Elegia sävyssä Marjakori. Kaikki muutkin värit ovat aika ihania! Käytin huiviin nelosen koukulla yhden 150g kerän ja lankaa jäi jäljelle ehkä pari metriä. Langasta 62 prosenttia on puuvillaa ja loput tekokuitua.
Vielä kun saisin joskus valmiiksi sen vuosi sitten neulomalla aloittamani huivin... En ymmärrä, miten se voi joillekin olla sellainen välipalahuivi, ja miulle yhtä tuskaa, jonka olemassaolon aina "unohdan" kuukausiksi, kunnes neulon taas kaksi riviä.. :D Malli on kuitenkin ihana, joten ehkä vielä joskus saan sen neulottua..! Toivossa on hyvä elää.
Vielä kun saisin joskus valmiiksi sen vuosi sitten neulomalla aloittamani huivin... En ymmärrä, miten se voi joillekin olla sellainen välipalahuivi, ja miulle yhtä tuskaa, jonka olemassaolon aina "unohdan" kuukausiksi, kunnes neulon taas kaksi riviä.. :D Malli on kuitenkin ihana, joten ehkä vielä joskus saan sen neulottua..! Toivossa on hyvä elää.
sunnuntai 8. lokakuuta 2017
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)