Vuosi sitten kirjoitin hieman ajatuksia Black Fridayn ja Cyber Mondayn innoittamana. Ajatus oli lähtenyt liikkeelle mainoksia pursuilevasta sähköpostin saapuneet-kansiosta. Vähän samanlainen tunnelma tuli tänään, kun avasin reilun viikon kiinni olleen sähköpostin. Saapuneita viestejä taisi olla 94 kappaletta, joista suuri osa oli mainoksia liittyen juurikin noihin kulutusjuhliin. Samalta firmalta saattoi olla kolmekin viestiä samasta aiheesta! Jopa luonnonkosmetiikkaverkkokaupoilta, joilta odottaisi jonkinlaista kohtuullisuutta kuluttamisen suhteen.
Olen iloinen siitä, että luonnonkosmetiikka alkaa nykyään olla yhä useamman valinta. Pieleen mennään kuitenkin siinä kohtaa, kun pitäisi ostaa vain, koska on halpaa. Yksi luonnonkosmetiikan perusajatuksista on tukea eettisyyttä ja ekologisuutta, ja yletön kuluttaminen ei oikein sovi tähän kuvaan mukaan. En ole itse mikään malliesimerkki, sillä minultakin löytyy purkki jos toinenkin liikaa. Joskus käykin niin, että tuote ehtii mennä vanhaksi, ennen kuin ehdin käyttää sen loppuun, sillä säilyvyysajat ovat monesti synteettistä kosmetiikkaa lyhyemmät. Tähän koitan kiinnittää jatkossa vieläkin enemmän huomiota.
Joskus ajattelin, että olisipa kiva, jos blogini olisi isompi ja voisin tehdä yhteistöitä eri firmojen kanssa. Nykyisin ajattelen toisin. En halua blogini kautta osallistua kuluttamiseen kannustamiseen (erilaiset hyvinvointia jollain tapaa edistävät palvelut ja tapahtumat olisivat sitten asia erikseen) tai kerryttää omiin nurkkiin lisää tavaroita. Sainkin vähän aikaa sitten kommentin, että blogini on sellainen rento ja rauhallinen paikka, jossa ei käsketä ostamaan mitään. Toinen kommentti taas kertoi blogini poikkeavan valtavirrasta. Rauhallisuuteen haluan täällä jatkossakin panostaa. En halua yrittää tehdä tästä kaupallista.
Joskus ajattelin, että olisipa kiva, jos blogini olisi isompi ja voisin tehdä yhteistöitä eri firmojen kanssa. Nykyisin ajattelen toisin. En halua blogini kautta osallistua kuluttamiseen kannustamiseen (erilaiset hyvinvointia jollain tapaa edistävät palvelut ja tapahtumat olisivat sitten asia erikseen) tai kerryttää omiin nurkkiin lisää tavaroita. Sainkin vähän aikaa sitten kommentin, että blogini on sellainen rento ja rauhallinen paikka, jossa ei käsketä ostamaan mitään. Toinen kommentti taas kertoi blogini poikkeavan valtavirrasta. Rauhallisuuteen haluan täällä jatkossakin panostaa. En halua yrittää tehdä tästä kaupallista.
Mitä tulee tämänvuotiseen uudenvuodenlupaukseeni olla ostamatta mitään ylimääräistä, en ole suhtautunut siihen ihan niin tiukasti, kuin vuosi sitten ajattelin. Huomaan kuitenkin punnitsevani ostopäätöksiä enemmän ja yhä useammin jätän jonkun "kivan jutun" ostamatta. Kuten jo aiemminkin sanoin, en ole täydellinen tässä asiassa, mutta parempaan suuntaan olen menossa. Siitä konkreettisena osoituksena pystyin hankkimaan itselleni jo aiemmin syksyllä kauan haaveilemani uuden kamerarungon. Seuraava säästökode onkin sitten uusi objektiivi, mutta sitä saan odotella vielä ihan hyvän tovin. Ainakin tiedän veronpalautusrahojen menevän suoraan säästötilille!
Kiitu kirjoitti Valkoinen paletti -blogissaan perjantaisesta Älä osta mitään -päivästä. Kannattaa lukea! Itse vietin perjantaina kyseistä päivää vähän vahingossa, enkä ostanut muuta, kuin ravintolaillallisen ystäväni kanssa ennen Raskasta joulua -konserttia.
Kiitu kirjoitti Valkoinen paletti -blogissaan perjantaisesta Älä osta mitään -päivästä. Kannattaa lukea! Itse vietin perjantaina kyseistä päivää vähän vahingossa, enkä ostanut muuta, kuin ravintolaillallisen ystäväni kanssa ennen Raskasta joulua -konserttia.
Tämän tekstin tarkoituksena ei ollut syyllistää ketään alennuksiin tarttumisesta. Itsekin katsoin, olisiko haluamani muistikortti ollut tarjouksessa, mutta ei ollut, ja siksi se jäi ostamatta. Muuten olisin sen kyllä hankkinut. Yhtä mekkoakin harkitsin, mutta totesin, etten juuri nyt tarvitse uutta, vaikka se kuinka ihana olisikin ollut. Harkinta on ehkä se sana, jonka haluaisin tästä postauksesta jäävän mieleen niin itselleni kuin muillekin. Lompakko ja maapallo kiittävät. ♥