maanantai 31. joulukuuta 2018

Haaveita ja listoja vuodelle 2019

Vuoden viimeinen päivä. Itselleni se tarkoittaa haaveiden ja tavoitteiden luomista seuraavalle vuodelle. Ei niinkään lupauksia, sillä ne kuulostavat aika joustamattomilta ja voivat johtaa pettymyksiin. Ja unelmoinninhan tulisi olla ennen kaikkea hauskaa!



Eli taas oli aika perinteisen aarrekartan. Vuosi 2018 on ollut yleisesti ottaen aika tasainen, jos ei nyt mennä yksityiskohtiin. Seuraavalta vuodelta toivon myös tietynlaista tasaisuutta, rauhaa ja aikaa tehdä mieleisiä asioita. Aion esimerkiksi opetella taas lukemaan romaaneja, mikä on ollut viime vuosina hyvin vähäistä. Haluan myös järjestää muutenkin aikaa luovuudelle ja inspiroitumiselle, sillä se on yksi hyvinvointini kulmakivistä.



Ensi vuoden karttaan hakeutui kuitenkin jotain muutakin, kuten hehkulamppu ja uudistuminen. Odottelen sellaista heureka-hetkeä, jolloin ymmärtäisin, mihin suuntaan tätä elämää kannattaa viedä. Periaatteessa olen sitä mieltä, että elämäänsä on hyvä olla tyytyväinen juuri tässä hetkessä, sellaisena kuin se on, mutta silti kaipaan jotain muutosta. Olemme asuneet tässä asunnossa seitsemän vuotta, kenties olisi jo aika muuttaa? Se olisi ainakin ihan konkreettinen uusi alku. 

Tänä vuonna jäi Kolin reissu tekemättä, joten ensi vuonna se on haavelistalla korkealla! Haaveissa siintävät myös mökkeily, Lappi ja retkeily Suomessa ylipäänsä. Näiden kuvien oton jälkeen kartalle löysi myös yksi maatuska; katsotaan, avautuuko sen sisältä mahdollisuuksia itäänpäin...


Ja sitten tämä joululahja, jonka sain ystävältäni! Kyseessä on Moorea Sealin 52 listan projekti, joka sisältää vuoden jokaiselle viikolle erilaisen aiheen listalle. Pidän asioiden listaamisesta, joten lahja on oikein osuva ja vaikuttaa inspiroivalta..! Kirjan alaotsikkona on "Elinvoiman ja luovuuden vuosi", ja jos listojen tekeminen noita teemoja edesauttaa, niin mikäs sen parempaa. Vuoden jälkeen kirjan tulisi olla täynnä, ja siihen on varmasti hauska myöhemmin palata.

Ensimmäinen lista kehoittaakin kirjoittamaan tavoitteet ja unelmat tulevalle vuodelle. Aarrekartassani niitä on jo monta, mutta keksin varmasti muutaman lisää.. Sivut ovat nyt tyhjät, mutta ne täyttyvät vielä tänään sen jälkeen, kun olen tehnyt perinteisen vuosikatsauksen paperiseen päiväkirjaan. Tuleepa avattua sekin, edes kerran vuodessa! :)
Ihanaa uuden vuoden aattoa ja omannäköistä vuotta 2019 Sinulle! ♥

lauantai 29. joulukuuta 2018

Vuoden mieleenpainuneimmat postaukset x 6

Tuli tässä vähän lueskeltua vanhoja postauksia, ja ajattelin koota muutaman mielestäni kiinnostavimman samaan paikkaan. On sitä näköjään jotain fiksuakin tullut vuoden sisään ajateltua ja kirjoitettua, toki asioista voi aina olla montaa mieltä..! Olen kirjoittanut itsensä ylittämisestä ja siitä, miten joskus vähempikin riittää. Olen myös pohtinut kauniiden sanojen merkitystä ja oman itsensä arvostamista. Kaikista luetuin näistä pohdiskelevammista jutuistani taas käsitteli sitä, miten herkkä ihminen ylivirittyy helposti, ja miten tilannetta voi itse helpottaa.
1. Epämukavuusalueella voi olla ihan hauskaakin
2. Vähempi parempi
3. Arvosta itseäsi, niin muutkin tekevät niin
4. Kauniista sanoista
5. Herkkyyden haasteita: ylivirittyneisyys

Ja jotta ei liian syväliseksi menisi, valitsin tähän loppuun vielä omasta mielestäni vuoden hauskimman postaukseni. Ainakin hymy tuli huulille vieläkin, kun sitä luin! Itselleen on muistettava myös nauraa, se tekee hyvää.

6. Mitä tehdä mökillä – Niittykukkia edition

Luulenpa, että seuraavassa jutussa pohditaan jo vähän tulevaa vuotta...

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Taianomaista joulua♥

Vihdoin on aika hengähtää hektisen syksyn jälkeen. Innostuin nyt viikonloppuna leipomaan ja koristelemaan pipareita. Lisäksi olen toki kuunnellut joululauluja – kuuntelepa Tähti, tähdistä kirkkain -kappaleesta tämä versio, Antony Parviainen tulkitsee sen todella kauniisti. Tuo onkin ollut tämän joulunalusajan kuunnelluin lauluni. Mielenkiintoista, miten joka vuosi jokin joululaulu nousee ylitse muiden. Kerran se oli ihan selkeästi Jarkko Aholan Mielenrauhaa, kerran Carolan Himlen i min famn, viime vuonna Kolmen kuninkaan marssi niin ikään Antonyn laulamana jne.





Tänä aamuna herätessäni näin täysikuun katoavan puiden latvojen taa. Muistin taas, miten pienet asiat tuovat iloa, kunhan niihin vain kiinnittää huomiota.


Nyt aion vain tehdä palapelejä (aloitin alkupalaksi 500 palan pikkupalapelin, 1000 palaa odottelee vielä), lukea, ehkä kerrata vähän venäjää ennen uuden kurssin alkua, pelata jouluna pikkuveljen kanssa perinteisesti pleikkarilla jotain tasohyppelypeliä ynnä muuta mukavaa! Ja katsoa elokuvia, perinteiset jouluhömpät Love Actually ja The Holiday onkin jo katsottu, ja tänään on vuorossa Yksin kotona 2 (koska pulumummo). 
Ihanaa joulua! <3

maanantai 17. joulukuuta 2018

2018 kuvien kautta

Ihana, ihana talvi

Kummipojan hento ote

28 vuotta

Kortteja on käännetty jos jonkinlaisia.. ;)

Kevään ihmeitä

Starboxin ja Pontin lehmuksen istutus Tertin kartanolla

Kauniisti kukkivat omenapuut

Lämmin kevätpäivä

Vaahtera, joka on parhaimmillaan keväällä

Juhliakin

Joku kukkaishippi

Mökillä Rääkkylässä

Repovesi

Hamina

Katariinan meripuisto, Kotka ja hirveä helle

Ukko-Pekka

The Sandsacks♥

Valkmusa

Syksy tulee

Helsinki ja ihanat ystävät

Hesperian puisto

Repovesi

Kun korppi lensi yli

9 vuotta

Kultainen syyspäivä

Aitoossa

Aamun aurinko

Ihana vihreä sammalmetsä

Kiitos 2018 näistä ja monista muista muistoista. ♥

maanantai 10. joulukuuta 2018

Avanto virkistää kehon ja mielen


Minulla oli tälle vuodelle tavoite käydä ensimmäistä kertaa ikinä avannossa. Se tavoite täyttyi jo heti tammikuun ensi päivinä. Avantourani sai kuitenkin jatkoa pari viikkoa sitten, kun olin ystäväni Reetan luona Aitoossa.


Olen luonteeltani toisaalta aika varovainen, mutta sitten kuitenkin jollain tapaa vähän yllytyshullu. Jos kyseessä ei ole mikään ihan hurja juttu, niin minut on melko helppokin houkutella mukaan. Julkiseen karaokeen olen tosin suostunut mukaan vain kaksi kertaa, joku raja nyt sentään täytyy pitää!




Mutta avanto, sen makuun pääsin tammikuussa sen verran mukavasti, että toki kokeilin nyt tilaisuuden tullen uudestaan. Eikä se tuntunut ollenkaan niin pahalta, olo oli oikein rapsakka parin kastautumisen jälkeen. En ole uimarityyppiä, välillä menee vuosi jos toinenkin etten käy ollenkaan uimassa edes kesällä, joten tällainen muutaman sekunnin pyrähdys sopii paremmin kuin hyvin.







Millaisia avantokokemuksia sinulla on? Oletko koskaan kokeillut vai käytkö säännöllisesti? 
Ihanaa viikon alkua! ♥