lauantai 30. kesäkuuta 2018

Pala sydämestäni jäi Pohjois-Karjalaan

Toukokuussa tein haavekirjeen kesälle. Yksi haaveista oli päästä mökille Rääkkylään, ja tämä toive toteutui heti muutaman tunnin päästä siitä, kun kesälomani alkoi. Ah, kesäloma kuulostaa jo itsessäänkin niin hyvältä, ja siihen vielä päälle mökkeilyä... Niin vähän riittää onneen, jälleen kerran. Oli virkistävää päästä heti loman alkuun vähän muihin ympyröihin useammaksi päiväksi.


Ajattelin aluksi jakaa täällä muutaman tunnelmakuvan, ja tehdä vielä pari muutakin postausta. Blogi on ollut hiljempaa, mutta eipä ole siis enää kauan!





Kivisalmen lavan juhannuskokko, jota ei tuulen vuoksi lopulta poltettukaan.






Isoisoisän tekemää kiviaitaa. Sammaloituneissa kiviaidoissa vain on sitä jotain..


Ainut onnistunut otos minusta kameran muistikortilla. Muissa kuvissa tarkennus meni kirjaimellisesti metsään. Onneksi puhelimesta löytyy kuvia.









Tiedätkö sen tunteen, kun joku paikka vain tuntuu tutulta ja kotoisalta? Sellaisen, jossa sydänkin hymyilee ja mieli rauhoittuu. Johtuneeko tuo tunne omista sukujuurista vai yksinkertaisesti siitä, että Pohjois-Karjalassa on äärettömän kaunista, sitä en tiedä. Mutta sen tiedän, että pala sydäntäni asuu siellä peltojen ja metsien keskellä järven ympäröimänä. Yhteinen tarinamme saa toivottavasti jatkoa vielä tänä kesänä. 

tiistai 19. kesäkuuta 2018

Ihanat apilat







Koska blogin nimi on Niittykukkia, on kai aivan aiheellista kuvata luonnonkukkia? Ja apilat ovat aina yhtä ihania, etenkin tuollaiset kaksiväriset. 
Se on muuten tj 2, ja sitten alkaa loma! Onhan sitä jo odotettukin. ♥

sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Helppo ja vähän boheemi kesäkampaus

Tulin viikko sitten vahingossa keksineeksi uuden kampaustyylin itselleni, ja ajattelin nyt jakaa sen täälläkin!
Työvaiheet:
1. Tee edellisenä iltana kaksi ranskanlettiä kosteisiin hiuksiin, joissa on vähän jotakin muotoilutuotetta. Itse suosin Less Is Moren Mascobado -hiusgeeliä, joka on ehkä vähän arvokas mutta täysin luonnollinen tuote, joka kestää käytössä todella pitkään. En edes muista, koska oman jostakin arvonnasta voittamani putelini avasin, ja nyt se on vasta loppumassa.


2. Avaa letit seuraavana päivänä ja haro sormin tai harjaa kevyesti kiharoita auki. 


3. Aseta pään ympäri menevä ohut hiuspanta paikoilleen, ja kieputa päällimmäisiä hiuksia pieni osio kerrallaan pannan ympäri. 


4. Kiinnitä tarvittaessa muutamalla hengettömällä pinnillä (ja hiuslakalla, jos tarvitsee).  


5. Valmis!

keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Forget-me-not

The Song of The Forget-me-not Fairy
So small, so blue, in grassy places
My flowers raise
Their tiny faces.

By streams my bigger sisters grow,
And smile in gardens,
In a row.

I've never seen a garden plot;
But though I'm small
Forget me not! 




Olen ehkä vähän ihastunut, Cicely Mary Barkerin kukkaiskeijukuvituksiin ja runoihin nimittäin. Nehän ovat olleet olemassa jo usean sukupolven ajan, mutta vasta viime aikoina kiinnostuin niistä enemmän. Ja sitten täytyi tietenkin tilata kokoelmateos, josta löytyvät kaikki alkuperäiset Flower Fairies -kirjojen runot kuvituksineen. Ja postikortteja tietenkin, koska rakastan kortteja. Tulikin juuri mieleen, että voisin ottaa tavoitteeksi kuvata mahdollisimman monta korttia inspiraatiokasvinsa kanssa... Siinä olisi ainakin projektia kerrakseen! Tässä nyt ensimmäinen, niin kukkana, runona kuin korttinakin iki-ihana lemmikki.




Ihana saada pitkästä aikaa julkaistuksi vähän jotain tänne blogiinkin. Jumissa ovat nimittäin olleet niin kone kuin pääkin, sillä kolme päivää olen nyt parannellut jostain putkahtanutta kesäflunssaa. Maanantaina lämpötila hipoi jo 39:ää, mutta olen ilmeisesti kokenut ihmeparanemisen, sillä tänään kuumetta ei ole ollut. Katsotaan, miten jaksan huomenna töissä – toivottavasti olisi rauhallinen päivä!


Mukavaa viikon jatkoa! ♥
***
Kortin kuva ja runo © Cicely Mary Barker