lauantai 1. syyskuuta 2018

"Muista olla kotona ruoka-aikaan!"

Kuulin tuon otsikon lausahduksen tänään yhdeltä tutulta, ja piti oikein hetki miettiä, mitä se tarkoittaa. Miten niin ruoka-aikaan, enkös mie aina ole... Sitten vasta tajusin, että olen hänen mielestään liian laiha. Jaahas. Hän ei varmaan huomannut, että söin juuri tiikerikakkua, omenapiirakkaa ja täytekakkua (vähän liikaa, koska pitihän kaikkea maistaa!). Yllättävän kauan olinkin saanut taas olla noilta kommenteilta rauhassa. 
Minua aina jaksaa hämmästyttää ihmiset, joilla on tarve kommentoida toisten painoa, oli se sitten hyväntahtoista tai ei. Luulisi tässä vuosien varrella ihmisten oppineen ja nähneen, että en mie tästä liho vaikka haluaisinkin. Ystäväni juuri pari päivää sitten kysyi, että olenko tyytyväinen itseeni. Ja sanoin olevani. Vaikkei se kenellekään oikeastaan kuulu, olen taas normaalipainossani saavutettuani viimeinkin takaisin muutaman vuoden takaisen stressin haihduttamat kilot. Tietysti on asioita, joiden toivoisin ehkä olevan toisin, mutta eivät ne oloani ja elämääni häiritse. Ja halutessani voin itse vaikuttaa niihin, joten ulkonäön murehtiminen on siinäkin mielessä aika turhaa.


Onhan tässä vuosien varrella tullut kuultua kaikenlaista kommenttia, ja kieltämättä joskus otin kommentit itseeni. Kaikista paras oli se, kun yksi itselleni melkein tuntematon keski-ikäinen mies kerran totesi, että "lihat puuttuu jalkojen ympäriltä". Hämmennyin, enkä muistanut edes kiittää kauniista sanoista. Pitkälle on tultu siinä mielessä, ettei minua enää oikeastaan kiinnosta, mitä mieltä muut ovat ulkonäöstäni, ja tuollaiset sanat menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. 
Miksi sitten kirjoitan tästä nyt? Yksinkertaisesti siksi, etteivät kaikki vielä osaa jättää ikäviä tokaisuja omaan arvoonsa. Haluaisin ihmisten ymmärtävän, että jonkun päivä voi todellakin mennä pilalle negatiivisista ulkonäkökommenteista. Ja jos se on jatkuvaa, itsetunto ja minäkuvakin on vaarassa. Eihän kukaan halua jatkuvasti kuulla olevansa vääränlainen. Seuraavan kerran, kun meinaat päästää suustasi tuollaisen sammakon, mieti vielä toisen kerran. Mitä sinä siitä hyödyt, saati sanojesi kohde? 
Mukavaa syksyn alkua! ♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti