Askarteluteemalla jatketaan! Olikohan se viime vai toissavuonna, kun sain päähäni haluavani kokeilla koholeimailua. Sitä varten piti hankkia vesileimatyyny (tai muu tarkoitukseen soveltuva muste), kohojauhetta ja askartelutarkoitukseen soveltuva kuumailmapuhallin. Leimasimia minulta jo ennestään löytyikin.
Kohojauheita on olemassa vaikka minkä värisiä, mutta itse päädyin kultaiseen, sillä ajattelin sen sopivan moneen tarkoitukseen. Sen lisäksi minulta löytyy myös valkoinen jauhe ja yksi violetti, jota en ole vielä ehtinyt kokeilla. Lisäksi minulla on myös vesileimakynä, jolla voin itse kirjoittaa tai piirtää koholeimattavan tekstin tai kuvion.
Mutta kuinka kaikki tapahtuukaan? Ensin kuva leimataan ihan normaalisti paperille tai pahville. Painoin itse leimasinta hieman liikaa, jolloin "muste" levisi vähän liian laajalle ja kuvan ääriviivoista tuli paksumpia. Se riippuu aina vähän käytettävästä leimasimesta, kuinka paljon tai vähän sitä täytyy painaa. Tekniikkalaji tämäkin!
Seuraavaksi onkin sitten jauheen vuoro. Sitä voi ripotella huoletta vähän liikaakin, tärkeintä on, että kuva peittyy kokonaan.
Tässä vaiheessa liiat jauheet kopistetaan pois. Jos jauhetta jäi johonkin, mihin et sitä halua, käytä esimerkiksi sivellintä sen poistamiseen. Kannattaa taittaa aluspaperi jo alussa keskeltä kahtia, jotta jauheet saa siististi takaisin purkkiin.
Kun liiat jauheet on saatu pois, on kuumailmapuhaltimen vuoro. Pidä puhallinta noin 2–4 sentin päässä kuviosta ja kuumenna vain yhtä kohtaa kerrallaan, älä siis heiluttele edestakaisin. Kuumenna niin kauan, että jauhe sulaa tasaiseksi, mutta varo ylikuumentamasta, sillä se pilaa lopputuloksen. Siirry järjestelmällisesti aina uuteen sulamattomaan kohtaan.
Lopputuloksen pitäisi näyttää suunnilleen tältä. Pahvi saattaa lämmön vaikutuksesta vähän kupruilla, mutta se suoristuu taas jäähtyessään. Luin juuri vinkin, että jos ei satu omistamaan askarteluun soveltuvaa kuumailmapuhallinta, voi kuvaa lämmittää myös pystyssä olevan silitysraudan lähellä. Hiustenkuivaimen lämpö ei riitä, ja sen lisäksi se puhaltaa ilmaa ulos liian kovaa.
Päätin kokeilla vielä tällaista yksityiskohtaisempaakin kuvaa, ja yllättävän hyvin embossaus siinäkin toimi. Epäilin aluksi, että yksityiskohdat häviäisivät, mutta niin ei kuitenkaan käynyt.
Pakko vielä sanoa, että tuo sudenkorentoleimasin on aika ihana! Jotenkin niin herkkä ja kaunis.
Oletko kokeillut koholeimailua? En ole itse tässä vielä mikään mestari, joten vinkit ovat tervetulleita. Ja kommenttiboksi on muutenkin kaikille aina avoinna! Jos et jaksa kommentoida, mutta tykkäsit postauksesta, olisin hyvin iloinen jos klikkaisit tuota pientä mustaa tähteä postauksen lopussa – se on Starbox-blogien (anonyymi) tykkäysnappi, eli se ei pure.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti