Tekisi mieli vain jättää nämä kuvat tähän, sillä mitkään sanat eivät ehkä kuvaa tarpeeksi tämän heinäkuisen aamun kauneutta Pienellä Karhunkierroksella. Ystäväni kanssa tuijottelimme sumua ja sen liikkumisen myötä muuttuvaa maisemaa noin tunnin verran luonnon ääniä kuunnellen. Tällainen hidas retkeily on erityisesti mieleeni, kun on aikaa pysähtyä usein ihmettelemään ja ihailemaan.
Tämä kyseinen reitti on todella suosittu ja päiväsaikaan omaan makuuni turhankin ruuhkaisa, mutta aikaisin aamusta tapasimme reitillä vain muutaman aamulenkkeilijän ja hieman uneliaan näköisen poron, jolla ei ollut kiire mihinkään.
Ehdottomasti yksi kesän parhaista hetkistä ja retkistä.
Upeita kuvia! Sumun keskeltä nousevat puunlatvat näyttää aina niin taianomaisilta! <3
VastaaPoistaOon aina pitänyt sumusta, se saa tutunkin maiseman näyttämään erilaiselta, vieraammista puhumattakaan!
PoistaTosi upeita kuvia, varsinkin tuo alimmainen, olen suorastaan mykistynyt!
VastaaPoistaVoi kiitos paljon Marita, ihana kuulla, että pidät kuvista! :)
Poista