Waldeinsamkeit?

Tuulinen vappuaatto ja iltakävely. Hiekkatieltä metsään vievä polku. Oksiin tarttuvat, erehdyttävästi jäkälää muistuttavat hiukset.

Waldeinsamkeit.

Opin tuon saksankielisen sanan tänään. Se tarkoittaa tunnetta siitä, että on yksin metsässä. Ajatukseni palaavat parin päivän taa näiden kuvien ottohetkeen. Tuuli oli niin kova, etten kuullut mitään muuta kuin sen, ja miten se sai puut huojumaan. Ihan kuin olisin ollut yksin maailmassa, vaikka olin vain muutamien askeleiden päässä tieltä.

Ja toisaalta tuntui, etten ollut yksin ollenkaan.

Metsässä on aina elämää. ♥