Teetä vuoren päällä

Sunnuntaina otimme suunnan kohti Repovettä – johan edellisestä kerrasta oli ehtinyt yli puoli vuotta vierähtääkin. Olin lauantaina katsonut säätiedotteista, että parin päivään sisään olisi mentävä, jos aikoo kirjaimellisesti mennä hyvän sään aikaan. Päivä oli aika pilvinen, mutta hetken pilkahti aurinkokin pilvien lomasta.

Kieltämättä vähän tuli matkalla pohdittua, että tuliko sittenkin valittua väärä päivä. En nimittäin ollut muistanut ollenkaan, että Repovedellä olisi jokin talviulkoiluviikonloppu, ennen kuin näin kyltin matkan varrella. Odotin, että siellä olisi kauheasti ihmisiä ja melua, eikä ollenkaan omaa rauhaa. Mutta tapahtuma oli varmaankin jollain muulla sisäänkäynnillä, sillä Lapinsalmella ei ihmisiä juuri ollut. Saatoin siis huokaista helpotuksesta! Minusta on hienoa, että tällaisia tapahtumia järjestetään, mutta itse haluan metsään mennessäni kuulla juurikin metsän ääniä. Sen, miten lumi narskuu kenkien alla ja tikka koputtaa puuta vasten.

Tarkoituksemme ei ollut patikoida hiki hatussa pitkää matkaa, vaan viettää rauhallista päivää. Olemme molemmat vastikään olleet myös kipeinä, joten senkin takia otimme reissun kevyesti. Jumituin jo alkumatkasta kuvaamaan kasvien pinnalle muodostunutta jäätä, ja riippusillalta katsottuna tumma vesi ja lumi näyttivät todella kuvauksellisilta.

Pääsinpä pitkästä aikaa myös hetkeksi jäälle! Joku oli tehnyt sinne aiemmin yksinäisen lumiukon.

Määränpäämme oli Katajavuori, vaikka tiesimmekin, mitä joutuisimme taas kokemaan sinne päästäksemme. Tuossa alapuolella olevassa kuvassa näkyy vain portaiden alku, joten uskot varmaan kun sanon, että muutamaan kertaan piti ottaa välissä happea..! Noita kun menisi joka päivä, niin kyllä kunto kohenisi äkkiä.

Näiden näköalojen vuoksi kannattikin nähdä vähän vaivaa, ja hetken päästä alkoi näköjään jo hymyilyttääkin. Mikäs nyt olisikaan parempaa kuin lounas- ja teehetki vuoren päällä!

Hankin tuon kuksan muutama vuosi sitten Petelle tuliaisiksi Kuusamosta. Itselleni en raaskinut ostaa, mutta kyllä olisi pitänyt. Olisihan se nyt hienompaa juoda teensä siitä kuin pahvimukista.

Kiitos Repovesi, luonasi on aina kiva käydä. ♥